Issittumi Siunnersuisoqatigiit
Issittumi Siunnersuisoqatigiit ukunannga ilaasortaaffigineqarpoq: USA, Canada, Rusland, Finland, Sverige, Norge, Island Danmark/Kalaallit Nunaat/Savalimmiullu. Siunnersuisoqatigiit sulinerannut nunat inoqqaavisa kattuffii arfinillit suleqataapput Permanent Participantsitut inissisimasut: ICC, RAIPON, Saamit Siunnersuisoqatigiivi, Aluet International Association, Arctic Athabaskan Council aamma Gwichín Cuoncil International.
Isittumi Siunnersuisoqatigiit ilisimatusarnermik suliaat ataatsimiitsitalianut arfinilinnut immikkoortitigaapput, Kalaallit Nunaat ataatsimiitsitalianut taakkununnga amerlanernut sukumiisumik peqataavoq.
Issittumi Siunnersuisoqatigiit pillugu paasisassat annertunerusut uani atuarsinnaavatit: www.arctic-council.org
Nunat Avannarliit suleqatigiinnerat
Nunat avannarliit suleqatigiinnerat pisortatigoortumik Helfsingforsaftalen 1962-meersumik tunngaveqarpoq. Isumaqatigiissut arlaleriarluni allanngortinneqartarsimavoq kingullermik 1996-mi. 1. januar 1984-mi Kalaallit Nunaat Savalimmiut Ålandilu peqatigalugit isumaqatigiissummut ilanngunneqarput. Danmark, Finland, Island, Norge aamma Sverigi Helsingforsaftale atorlugu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarnikuupput.
Nordisk Råd
Kalaallit Nunaat Nordisk Rådimi marlunnik Inatsisartunit qinerneqarsimasunit ilaasortaatitaqarpoq, nunat inatsisartuisa suleqatigiiffigisaanni, Nordisk Ministerrådimut ukiumoortumik nalinginnaasumik katersuutereeraanngat Nordisk Ministerrådiamut aamma/imaluunniit nunanut avannarlernut tallimanut nunanullu namminersortunut inassuteqaatinik (rekommandationinik) aalajangeriikkanik nassiussisarput.
Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivi
Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqarigiivi naalakkersuisut suleqatigiiffigivaat. Inuiaat akornanni paaseqatigiinnermik, isumaqatigiissuteqarneq tunngavigalugu sulinissamik Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivi tunngaveqarpoq naalagaaffiillu qullersaannit ingerlanneqarnani.Kalaallit nunaat isumaqatiginninniarnerni tamani siunnersuuteqarnissaminut peqataanissaminullu pissussaaffeqarpoq. Kalaallit Ministerit Siunnersuisoqatigiivini qinersisussaatitaanngilaq, kisianni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa aaliangiussaannut akuersisinnaavoq.
Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivi assigiinngitsunik ilaasortaqartarput apeqqutaasarluni suleqatigiinnermut apeqqutit suut suliarineqarnersut. Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivi siunnersuisoqatigiit ataasiinnaanngillat, kisiannili ministerit suliatigut siunnersuisoqatigiivi qulit, ataaserlu ministerit siunnersuisoqatigiit nalinginnaasunik suliaqartut, tassalu ministerit suleqatigiiffiat.
Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivimi nunat avannarliit suleqatigiinneranni statsministerit qullersaasutut akisussaasuupput, Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivinilu suleqatigiinnerup ataqatigiissarnissaa ministerit suleqatigiit akisussaaffigalugu.
Nunat tamat aamma Kalaallit Nunaat, Savalimmiut Ålandilu naalakkersuisumik toqqaasarput suleqatigiinnermut peqataasussamik.
Kalaallit Nunaannit Pinngortitamut, Avatangiisinut aamma Nunanut Avannarlernut suleqateqarnermut Naalakkersuisoq suleqatigiinnermut peqataavoq.
Nunani avannarlernik suleqateqarnerit aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivi paasisaqarfiginerorusukkukkit una nittartagaq takuuk: www.norden.org
Kalaallit Nunaanni Nordens Institut (NAPA)
NAPA suliffeqarfiuvoq Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivinut atasoq, suliassaalu pingaarnerit pingasut tassaapput:
· Nunanut avannarlernut allanut kultureqarnikkut attaveqartarnerup ineriartortinneqarnissaa,
· kalaallini pissutsit pillugit nunanut avannarlernut paarlattuaniillu ilisimatitsisarnissaq, kiisalu
· kalaallit kulturikkut inuunerat meeqqanut inuusuttunullu suliassaqarfiit pingaartinnerullugit tapersersorneqartarnissaat pilerisaarneqartarnissaallu.
NAPA pillugu paasisaqarnerorusukkuit nittartagaq una takuuk: www.napa.gl
Nunat avannarliit killiit Siunnersuisoqatigiiffiat
Nunat avannarliit killiit Siunnersuisoqatigiivini inatsisartut suleqatigiittarnerat ingerlanneqartarpoq. Islandimi, Savalimmiuni aamma Kalaallit Nunaanni inatsisartut ilaasortassanik arfinilinnik qinersisarput. Siunnersuisoqatigiit namminneq allattoqarfeqarput, Islandip Altingianut atasuusoq. Kalaallit Nunaata suleqatiginnittarnera Inatsisartut Allattoqarfianniit isumagineqartarpoq.
Nunat avannarliit killiit Siunnersuisoqatigiiffiat pillugu uani paasisaqarnerusinnaavutit: www.vestnordisk.is
Inuuniarnikkut suliassaqarfik
Inuuniarnikkut Isumannaatsuunissaq pillugu Nunat avannarliit Isumaqatigiissutaat Kalaallit Nunaannit peqataaffigineqarpoq, tamatuma isumannaassavaa, nunani avannarlerni innuttaasut ilaqutariittut tapisiaqarsinnaanissaat, utoqqalinersiaqarsinnaanissaat kiisalu pisinnaatitaaffinnik allanik peqarnissaat kiisalu suliffissaaleqinermi pisassiissutinik pisinnaasarnissaat napparsimanermilu pisissiissutinik aamma taamaut pisarsinnaanissaat qulakkeerpaa.
Kalaallit Nunaat aamma Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaanut ilaavoq, tassani Isumaginninnermut Tunniuttakkat aamma Isumaginninnermut Ikiuutit pineqarput.
Kalaallit Nunaat FN-ip meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutaanut ilanngunnikuuvoq aamma FN-ip innarluutillit pillugit isumaqatigiissutaanut ilanngunnikuuvoq.
Europami suleqatigiinneq
Kalaallit Nunaata EU-mut isumaqatigiissutai uku pingaarnerupput:
· Kalaallit Nunaata EU-mit anineranut isumaqatigiissummut tapiliussaq, Kalaallit Nunaannut isumaqatigiissut.
· Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni aalisarnermut isumaqatigiissut.
· Nunanut Oqartussaaffinnullu Imarpiup Illuatungaanniittut suleqatigiinnissamut aaqqissuussineq (OLT-mik isumaqatigiissut).
· Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni peqatigiinnissamut isumaqatigiissut (2007-miit 2013-mut ilinniartitaaneq pingaartinneqarnerulluni).
Aalisarneq pillugu Isumaqatigiissut
Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni “aalisarneq pillugu isumaqatigiissut” aningaasarsiornermik tunngavilik kiisalu aalisarneq pillugu peqatigiinnissamik isumaqatigiissutaavoq. Iluanaarniuteqarnissaq tunngavigalugu EU-p aalisartarnera pisassiisarnermik tunngaveqartarpoq, paarlattuanilli aningaasarsiornermik tunngaveqarluni aalisarneq pillugu isumaqatigiissut kalaallit aalisarnermik inuussutissarsiutaata ineriartortinneqarnissaanut ilaatinneqarluni.
Nunap imartaa imaanilu pisinnaatitaaffiit
Kalaallit Nunaanni imartaq 3 sømilinik attertussuseqarpoq. Taassuma saniatigut aningaasaqarnermut tunngasut Kalaallit Nunaata nammineq pigisai 200 sømilit tikillugit killiffeqarput, killeqarfiit aalisarnermut aatsitassanut uulianut gassinullu immikkut pisinnaatitaaffinnik tunisipput. Killeqarfiit taakku nunanut allanut aveqatigiiffiugaangat isumaqatigiissusiortoqartarsimavoq qiterpiaagut killeqarfiliisarneq tunngavigalugu. Tamanna Norgep eqqaani Jan Mayenimi Svalbardimiluu kiisalu Islandimut Canadamullu attaveqartarnermut atuuppoq.
Kalaallit Nunaata Canadallu 1974-mi nunap pissusiitigut (geologiskimik) nunavissuit sinerissap qanittuaniittumi killilernerinut tunngasumik iluarsiinissaq Canadamit kinguarsarneqarpoq. Tassani pineqarluni qeqertaq Tartupaluk Naalagaaffeqatigiit Canadallu tamarmik perusutaat.
Imaani pisinnaatitaaffiit pillugit FN-ip isumaqatigiissutaa Inatsisartut isumaqatigiissutigereerpaat (UNCLOS). Imaani pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissummi immikkoortoq 76 naapertorlugu avammut 200 sømil qaangerlugit immap naqqata nunavimmut atasortaata piumasaqaatiginiarlugu uppernarsaasiinissaq pillugu misissuinermut Namminersorlutik Oqartussat naalagaaffimmi oqartussat aamma Savalimmiut suleqatigalugit suliaqarput. Tassani pineqarlutik Kalaallit Nunaata avannaata avannarpasinnerusuaniittut, avannaata kangiata kangerpasinnerusuaniittut kujataatalu kujasinnerusortaaniittut pineqarput.
Imaani pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissutip atsiorneqarnerata kingorna kingusinnerpaamik ukiut qulit kingorna taamatut piumasaqarneq ilisimatusarnikkut uppernarsarneqarsimasussaavoq, tassa Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu kingusinnerpaamik 2014-mi.
2012-mi junimi Naalagaaffeqatigiiffik FN-mut nunap pissusiitigut (geologiskimik) nunavissuit Kalaallit Nunaata kujataata kujataaniittup killilerneranut piumasaqaateqarpoq. Isumaqatiginninniarnikkut killigititaq nunani arlalinnit killigititaappat qaanngerneqarsinnaasunngortinniarlugu.
Imaani pisinnaatitaaffiit pillugit FN-ip isumaqatigiissutaa aamma immap naqqata nunavimmut atasortaa pillugu ataatsimiitsitaliarsuaq pillugit uani atuarsinnaavatit: www.un.org
Nunat tamalaat isumaqatigiissutaat
Kalaallit Nunaata EU-mut isumaqatigiissutaata (immikkoortoq Europami suleqatigiinneq takuuk) saniatigut aalisarneq pillugu Norgemut, Ruslandimut Savalimmiunut Islandimullu isumaqatigiissuteqarpoq.
Nunani tamalaani suleqatigiinnerit
Kalaallit Nunaat aalisarneq piniarnerlu pillugit nunat tamalaat suleqatigiiffiini ukunani peqataavoq:
· NAFO (Atlantikup avannaani kitaani aalisarneq pillugu suleqatigiiffik)
· NEAFC (Atlantikup avannaani kangiani aalisarneq pillugu suleqatigiiffik)
· NASCO (Atlantikup avannaani Kapisillit pillugit suleqatigiiffik)
· IWC (Nunat tamalaat Arfanniartarneq pillugu ataatsimiititaliarsuat)
· NAMMCO (Atlantikup avannaani Miluumasut imarmiut pillugit suleqatigiiffik)
· JCNB (Canadamiut/Kalaallillu Qilalukkat qaqortat qernertallu pillugit ataatsimut ataatsimiititaliaat)
· CITES (Convention for the International Trade of Endangered Species)
· IUCN (International Union for the Conservation of Nature)
· PBSG (Polar Bear Specialist Group)
· PBRS (Polar Bear Range States)- WITS (Walrus International Technical Specialists)
· CBird (Circumpolar Seabird Expert Group)
· CARMA (CircumArctic Rangifer Monitoring and Assessment Network)
Soqutigisaqaqatigiit ataasiakkaat nittartakkami uani takukkit: www.naalakkersuisut.gl
Nunat marluk paarlaateqatigiillutik suleqatigiinneri allat
Kalaallit Nunaat nunat uku Island, Canada (Nunap immikkoortortai Northwest ATerritories, Québec aamma Nunavut tassunga ilaapput) aamma Korea Kujalleq paarlaateqatigisarlugit suleqatigivai.
Suleqatigiinnermut siunertaasut pingaarnersarivaat ilinniartitaaneq, inuussutissarsiutit siuarsarnerat, pisussussutinik atuineq aamma piujuartussanik ineriartortitsineq pillugit suleqatigiilernissaq.
OLT-mik suleqatigiinnissamut isumaqatigiissut
OLT tassaavoq EU-p qeqertallu suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutaat, qeqertat nunamut allamut inatsisitigut tunngaveqartut nunat inatsisitigut tunngavigineqartut EU-mut ilaasortappata (nalinginnaasumik nunasiaqarsimasut). OLT-mik isumaqatigiissutip europamiut ineriartornissaq pillugu aningaasaateqarfimmiit ikiorneqartarnissaq qularnaarpaa (EUF), EU-kommissionip allatseqarfianit ineriartornissaq pillugu aqunneqartoq, taamaattumik kommissionip OLT-qarfiillu akornani qanimut suleqatigiittoqarpoq.
OLT suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutip Kalaallit Nunaanut iluaqutissat aalajangersimasut arlallit nassatarai. Ilaatigut periarfissaavoq raajat qalerallillu aalajangersimasumik annertussusillit nunamit allamit annisseqqinnissaq; isumasioqatigiinnernik, ataatsimeersuarnernik assigisaannillu ingerlatsinikkut attaveqarfissaqalerneq; pinngortitami ajunaarnersuaqartillugu assigisaanilluunniit pisoqartillugu ikiorneqarsinnaanerup ajornannginnerulernera kiisalu EU-p suleqatigiinnissamut pilersaarutinut peqataanissamut periarfissagissaarnerulerneq. Kalaallit Nunaat OCTA-p siulersuisuinut ilaatinneqarpoq, OCTA OLT-ip siulersuisorai. Kalaallit Nunaat 2012-mi OLT-mut siulittaasuuvoq.
OLT pillugu paasissutissat annertunerusut nittartakkami uani pineqarsinnaapput: www.octassociation.org
Suleqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissut
Suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut Kalaallit Nunaata Danmarkillu EU-mik politikkikkut suleqateqatigiinnissaanik imaqarpoq. Piffissami 2007-imiit 2013-mut ilinniartitaanerup pingaartinneqartussatut suliniutigineqarnissaa Naalakkersuisut salliutippaat, isumaqatigiissummili isummiunneqarpoq, suliassaqarfiit allat ilanngunneqarsinnaasut (assersuutigalugu aatsitassat ikummatissallu, avatangiisit aamma aalisarneq), suliassaqarfimmut ilioriusissanik peqartoqassappat.
Nunarsuaq tamakkerlugu suleqatigiinneq, FN
Kalaallit Nunaat FN-mi suleqatigiiffinnut arlalinnut ingerlaavartumik peqataasarpoq, taamatuttaaq FN-ip ataatsimeersuartarnerani peqataasarluni.
Kalaallit Nunaat inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiinni Nunallu inoqqaavi pillugit immikkut ilisimasalinni sulinermi aamma peqataasarpoq.
Taamatuttaaq Kalaallit Nunaat nunat inoqqaavinut tunngasut ataavartumik Ataatsimiittartoqatigiivini peqataasarpoq, FN-ip aningaasaqarnermut inuuniarnermullu Siunnersuisoqatigiivini (ECOSOC) ilaatigut kalaallit danskillu 2002-mi iliuuseqarnerisigut pilersinneqartunut.
Nunarsuaq tamakkerlugu suleqatigiinneq pillugu paasissutissat annertunerusut nittartakkami uani takukkit: www.ohchr.org
Nunarsuaq tamakkerlugu suleqatigiinneq, WTO
28. november 1994 Naalakkersuisut aaliangerput Kalaallit Nunaata 1995-mi atuutilertussamut Nunarsuarmi suleqatigiiffimmut (WTO) Naalagaaffeqatigiit ilanngunnerat malinniarlugu. Nunanut allanut niuernermi atugassarititaasut pitsaanerpaat anguniarneri ilanngunniarnermut siunertarineqarpoq. Naalakkersuisut 9. december 2005-mi aaliangerput inatsisit WTO-mi maleruagassat malillugit ilusilerneqassasut. Piffissami matumani Naalakkersuisut WTO-mut nalunaaruteqartalerniarlutik Doha-rundip naammassinissaa utaqqivaat..
WTO pillugu paasissutissat annertunerusut nittartakkami uani takuneqarsinnaapput: www.wto.org
Illersornissaq isumannaallisaanerlu
Amerikarmiut Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfeqarnerat pillugu isumaqatigiissut pillugu isumaqatigiissuteqarnikkut toqqammaviusoq tassaavoq Illersornissaq pillugu Isumaqatigiissut 27. april 1951-meersoq.
Illersornissaq pillugu isumaqatigiissut pillugu kingullermik isumaqatigiinniarnerit 2004-mi Igalikumi isumaqatigiissuteqarnikkut naammassineqarput, tamatumunngalu ilaapput teknikikkut aningaasaqarnikkullu suleqatigiinnissaq Join Komitémik taasaq kiisalu avatangiisit pillugit isumaqatigiissut.
Northern Periphery Programme
Northern Periphery Programme (NPP) EU-mit suliniutaavoq piffinni ineriartortitsinerni aningaasaateqarfiulluni. NPP-ip inuussutissarsiutit avinngarusimasuni ineriartortinneqarnissaat siunertaraa. Kalaallit Nunaat 2000-mili NPP-mut ilannguppoq.
2014-mi programmi nutarsarneqartussaavoq. Programmi nutaaq Northen Periphery and Arctic-mik taaguuteqartinneqassaaq (NPA). 2014-mit 2020-mut programmi atuutsinneqarumaarpoq.
Northern Periphery Programme annertunerusumik paasisaqarusukkuit una anittartagaq alakkarsinnaavat: www.northernperiphery.eu
Nittartakkat takuneqarsinnaasut
Naalakkersuisut siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia, Nunanut allanut ingerlatsineq pillugu Nassuiaat, Nunani allani sinniisuutitaqarneq, Europamiut suleqatigiinnissaannut tunngasut, Kalaallit Nunaata Bruxellesimi Sinniisuutitaqarfia, Aalisarneq pillugu isumaqatigiissut, OLT-mik suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutit, Peqatigiinnissamut isumaqatigiissut, Canadamik suleqateqarneq, Illersornissaq isumannaallisaanerlu nittartakkami uani takuuk: www.naalakkersuisut.gl
Imaani pisinnaatitaaffiit pillugit FN-ip isumaqatigiissutaa nittartakkami uani takuuk: www.un.org